"No nyt sinä olet sitten urasi huipulla", sanoi emäntä. Olen viimein tarpeeksi iso ja jaksan hypätä sen kaikkein korkeimman kirjahyllyn päälle. Sinne Felix-setä on vielä päässyt minua karkuun, vaan eipä pääse enää!
Sieltä oli sitten hyvät näköalat ja yletin hyppäämään vielä verhotangon päällekin, mutta sen emäntä aikamoisen päättäväisesti kielsi ja nosti minut sieltä pois. Mutta hyllyn päällä on silti kivaa ja nyt minulla on sitten uusi kutsumanimikin. Olen Katto Kissanen. Emännästä se sopii kun sekä Ronja että Katto Kassinen ovat Astrid Lindgrenin satuja ja nyt minä olen paitsi villi ryövärintytär niin myös asun ainakin melkein katolla.