perjantai 23. joulukuuta 2011

Joulu lähestyy

Huomenna se sitten on, se Joulu. Emäntä on tullut ihan hulluksi. Se vaan juokee ympyrää ja siivoaa ja korjaa lehtiä ja leluja pois. Ja sitten se kantoi kamalasti ruokaa ja muita tavaroita sisälle ja mutisi jotain joululahjoista. Saadaankohan mekin jotain?

Tänään me leivottiin ja tehtiin mätihyytelöä. Siitä leipomisesta minä en niin välittänyt ja menin nukkumaan siksi aikaa, mutta se mätihyytelön teko oli kivaa. Se mäti on vähän niinkuin kalaa. Ja sitten siihen tuli kermaa ja kermaviiliä. Mätihyytelö tuoksui pienen kissan nenään oikein hyvältä ja minä yritin kovasti auttaa. Mutta maistiaisia en saanut. Emäntä sanoi, että se on liian suolasita minulle.

Ihan vähän aikaa sitten emäntä kantoi sisälle puun! Ihan kokonaisen kuusen, joka ulottuu kattoon asti. Se on aika kiva ja minä jo yritin kiivetä siihen, mutta emäntä kielsi. Yritin kumminkin, mutta sitten emäntä kielsi sen verran päättäväisesti, että kai se täytyy antaa olla. Ainakin niin kauan kunnes emäntä menee nukkumaan.

perjantai 9. joulukuuta 2011

Paketti

Pakettia tutkitaan ...
Minä sain paketin! Se tuli postissa ja ihan minun omalla nimellä. Emäntää vähän jänskätti saako se sen postista ulos, mutta onneksi siinä oli myös emännän nimi ja kaikki meni hyvin.
Tämä on minun!

Kaikki ryntäsivät heti katsomaan pakettia ja tutkimaan tuliko se ihan oikeesti minulle. Mutta minun se on ja minä tiedän sen hyvin. Ja kyllä Maija ja Felixikin sen sitten tunnusti.

Paketissa oli lahja minun iskältä. Iskä lähetti minulle samanlaisen kansion kun sillä itsellään on. Siihen voi laittaa rekisterikirjan, mikrosirutodistuksen ja näyttelypaperit ja vaikka kuviakin. Se on tosi hieno.

Kiitos iskä!

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Jouluvalmisteluja

Emäntä otti esille jotain mitä kutsutaan joulukoristeiksi. Kaikenlaista kivaa missä on rusetteja, kulkusia ja paljon punaista. Vanhemmat kissat kertoivat, että koristeita tulee vielä paljon lisää ja vielä joku puukin sisälle. Kuulostaa aika jänskältä.

Emäntä antoi sitten meille jotain koristeita leikkittäväksi mutta ei meitä silloin oikein leikittänyt. Emäntä sanoikin, että on se kumma kun muuten varastetaan kaikki irtoava ja leluksi kelpaava, mutta kun ihan annetaan, niin sitten ei kelpaa. Emäntä olisi ottanut meistä kuvia jotain joulukortteja varten. Mutta otti se kuvia kuitenkin. Emäntä sanoi, että jos ei vapaaehtoisesti saa kuvia kuin peppukarvoista, niin sitten otetaan kuva vaikka mikä olisi.

No ei se ihan niinkään mennyt. Kilttihän emäntä on. Mutta otti se syliin ja laittoi tuolille joulukoriteiden viereen ja piti sitten kiinni. Samalla saatiin sitten yksi kuva Vilmastakin ja se on nyt kissakaverien sivulla! Siis yksi onnistunut kuva ja noin 20 kuvaa toisesta korvasta tai avonaisesta suusta. Tässä on niistä vähän vähemmän onnistuneita kuvista minusta ja Vilmasta - ei ihan joulukorttiainesta. :)

Kunnon kuvat säästetään kuulemma jouluksi.