maanantai 30. joulukuuta 2013

Joulumestari

Kylläpäs on ollut pitkä tauko, että olen päässyt kirjoittelemaan tässä koneella. Ensin emännällä oli kiire ja sen oma kone oli koko ajan vain laatikossa ja sitten emäntä oli kipeenä, ihan vain lentsussa melkein kuukauden. Mutta pääsinpäs sentään koneelle!

Onhan tässä kertynyt asioitakin. Rosvokoplapojat ovat kaikki kasvaneet ja komistuneet. Jesper-JesseJames lähettää useinkin terveisiä ja Leo myös. Ja Jonatania emäntä käy välillä katsomassakin, Jonatan kun on osa meidän kattilaa vaikka asuukin omassa kotona toisella puolella Vantaata.
Leon joulutervehdys.

Jesper-JesseJames on ollut kilttinä.
Anna minä koristan, jooko!
Joulukin tuli niin äkkiä, että ihan hämmästyin. Ei oikeastaan yhtään kerennyt olla lunta ja silti tuli
joulu. Mutta siitä minä sen arvasin, kun emäntä laittoi ensin joulukynttilänjalan esille ja sitten tuli joulukuusi. Minä sitten tykkään joulukuusesta ja varsinkin sen koristeista. Yritin päästä kuusta koristamaankin, mutta emäntä sanoi, että parempi etten ota koristeita, kun en kumminkaan raski niitä kuuseen ripustaa. Miksi ne sitten pitäisi ripustaa oksille, kun niillä on niin paljon mukavampaa leikkiä?

Et ole tosissasi, minäkö pesulle?
Joulun jälkeen emäntä alkoi sitten pakata näyttelykassia ja silitellä häkkiverhoja. Siitä me katit sitten arvasimme, että näyttelyynhän tässä taas lähdetään. Maija oli ihan täpinöissään ja asettui kassin vierelle valmiiksi. Vaan voi katit sentään (ja pari vähän painokelvotontakin sanaa päälle), ei se ollutkaan Maija, joka oli näyttelyyn lähdössä. Minuthan se emäntä kaappaasi kainaloon ja kiikutti saunaan pesulle. Pyh-pyh-pyh, en kyllä tykkää. Mutta näyttelyyn sitä vain lähdettiin aikaisin aamulla. Käytiin hakemassa Jonatan ja Jonatanin yksi emäntä mukaan ja sitten mentiin.

Mestari-Herkkusieni

En ole tässä pentutauollakaan oppinut näyttelyistä tykkäämään. Mutta menin pikkuisen mutisten
Mestari: Nyt minä olen mestari-herkkusieni ja se saa riittää.
kuitenkin tuomarin eteen. Emännän riemuksi sain kuitenkin kolmannen CAC-sertini ja nyt minä olen sitten championi. Se tarkoittaa mestaria, vaikka minä ensin luulin että herkkusientä. Emäntä sanoi, että kun en syönyt tuomaria, niin kyllä minä hänen puolestaan saan olla mestari-herkkusieni, jos se minusta on mukavampaa.

Emäntä myös lupasi, että enää minun ei tarvitse näyttelyyn lähteä, ellen itse sitä pyydä. Tai jos ei hänellä pää pehmene. Täytyy nyt vaan pitää emännän pää kovana, sillä minä en kyllä enää näyttelyihin halua - en.

Komea Jonatan

Jonatan kurkkii, josko näkyisi äitimuoria.
Jonatanista tuomari arvasi, että hän on minun poikani. Mutta sanoi, että kyllä on polvesta poika parantunut. Jonatan käyttäytyi nätisti ja sai ihan erityisesti kehuja lihaksikkaasta vartalosta ja isosta koosta. Muutenkin kaikki oli niin erinomaista että. Kyllä siinä saa äiti olla ylpeä pojistaan. Kyllä Jonatanista kasvaa vielä aika kolli, emäntäkin oli sitä mieltä.

Jonatan ja ruusuke.

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Syksyn lehtiä

Minä ja vaahteranlehdet
Niin se vaan katit tuli syksy tänäkin vuonna.Tässä on jo ehditty ihmetellä pudonneita vaahteranlehtiä ja ensimmäistä luntakin.

Syksyn tullen emäntä päätti sitten taas avata näyttelykauden ja viedä meitä katteja kissanäyttelyihin. Minun ei onneksi vielä tarvinnut mennä, kun vielä kasvattelen tuota turkkia lapsosten jäljiltä. Mutta joulun jälkeen kuulemma mennään.



Maija Kirkkonummella
Maija sen sijaan kävi jo toisen kerran tänä syksynä näyttelyssä ja
menestyi taas hyvin. Maija oli saanut sellaisen Capib-sertin ja oli kamalan pollea. Maija kun on siitä hassu, että pitää näyttelyistä ihan hassuna. Hän kulkee vielä pitkään kotonakin häntä pystyssä ja keikistelee kaikille, jotka vain viitsivät katsoa ja kehua.

Jonatan Kirkkonummella


Emäntä oli hakenut Jonatanin mukaan näyttelyyn Kirkkonummelle. Poika oli kuulemma käyttäytynyt oikein kauniisti. Ei ole poika tullut äitiinsä, ei sitten yhtään. Minä kun en ole koskaan pitänyt siitä tuomaroinnissa olemisesta, mutta Jonatan oli kuulemma käyttäytynyt oikein kauniisti ja saanut kovasti kehuja. Hienoahan se on, että poika menestyy.




Jesper tutustuu lumeen. Kuvan otti Jesperin emäntä.
Lapset ovat kaikki maailmalla ja lähettelevät harvakseltaan muutkin terveisiä äitimuorille, jos muistavat. Jesper on Oulussa innostunut kovasti ulkoilemaan ja on ihan kahlannut siellä pohjoisempana jo lumihangessakin. Jesperiä kutsutaan Jesseksi ja hän kirjoittelee välillä Facebookiin. Löytyy joku päivitys Jesseltä meidän kissalankin naamakirjasta.



Kasper-Plushka. Kuvan otti Kasperin perhe.
Kasper on kuulemma kovasti kasvanut ja saanut muita poikia koossa kiinni. Ei ole Kasperkaan enää mikään pikkukisu, vaan iso poika. Kasperia kutsutaan nyt Plushkaksi. Se kuulemma tarkoittaa pullaa. Pullapoikahan sopii minulle, kun olen aina pitänyt pullasta ja ihan erityisesti croisanteista. Emäntä aina sanoo, että tulee dieetti pidettyä, kun pullaa ei saa syödä yksin.



Leo ja Leon lelu.
Emäntä oli myös kylässä Leon luona katsomassa, miten meidän leijonapoika on kasvanut. Leo on kuulemma oikein iso poika ja opettaa kovaa vauhtia omaa emäntäänsä ja isäntäänsä kissapalvelijoiksi.





James ja Verner keväällä. Kuvan otti poikien emäntä.



Pyysin emäntää laittamaan tähän vielä kuvan minun ensimmäisistä pojista, Jameksesta ja Verneristä. Siinä on muille pojille tavoitetta. Kasvakaa tekin näin komeiksi!

Nyt sitten vain odotetaan lunta tänne etelään,
että päästään hankeen hyppimään!

torstai 19. syyskuuta 2013

Voihan pojat!

Jonatan jo odottaa kotimatkaa.
Voi katit, että on aikaa vierähtänyt. Pojat ovat kasvaneet isoiksi ja perjantaina viimeinenkin poika, Jonatan, muuttaa omaan uuteen kotiin. Emännästä se on niin surullista kuin pojat lähtevät tai ainakin hänellä on tippa silmässä, kun poikia on pakattu kuljetuskoppaan. Mutta kyllä se minusta menee niin kuin pitääkin. Lapset kasvavat isoiksi ja muuttavat omien perheidensä luo. Iloinen pitää olla, kun löytyy hyviä koteja.

Kasper, Leo ja Jonatan jäävät tähän lähelle Helsinkiin ja Vantaalle. Jesper on kovasti kaukana, aina Oulussa saakka. Mutta kovasti on pojilta tullut terveisiä ja hyvin tuntuu kotiutuminen menneen.

Jesper varsinkin on ollut kovin puuhakas ja oppinut jo siivoamaan ja kaikkea. ja Leo on oppinut
Jesper on saanut uuden lelun.
käyttämään tietokonetta. Ihmekkös tuo, kun äiti on näin lahjakas (kröhömm...).

Jonatan muuttaa sijoitukseen Vantaalle ja varmasti vielä kuulemme hänestä, kun on luvannut pitää yhteyttä äitiinsä ja emäntään. Nyt minä voin sitten keskittyä kasvattamaan turkkia kuntoon, että pääsen näyttelyihin taas. Vaikka ne tuomarit ovatkin aika kamalia. Mutta pitäähän minun saada yhtä hieno ruusuke, kuin Maijan premier-ruusuke on. Ihan sitä olen kateellisena katsellut. Sillä välin pidän sitten tassuja ristissä Jonatanin ja Maijan puolesta, jotka varmasti ehtivät näyttelyihin ennen minua. Niin tuo emäntä ainakin on vihjaillut.
Leo käyttää tietokonetta!

tiistai 27. elokuuta 2013

Kasvua ja menestystä

Rosvokopla 12 viikkoa
Voi katit, että vierähti aikaa ennen kuin pääsin taas koneen viereen. Emäntä on loman jälkeen tehnyt niin paljon omia juttujaan, ettei siinä minun pikku tekstit ole kerenneet väliin. Vaan nytpä pääsin vihdoin tähän näppäimistön päälle.

Rosvokopla on kovasti kasvanut ja kehittynyt. Emäntä väittää, ettei niitä pidättele enää mikään. Eikä hän ihan väärässä olekaan. Pojat hyppivät ja kiipeävät melkein minne vain. Emäntä ehti tässä kuitenkin kuvata vähän meidän Kanniston kattilan elämää videolle ja tässä se nyt vihdoin on. Kovasti isoiksi pojat ovat kasvaneet, katsokaa vaikka videon lopusta maitobaarikohtaus. Eivät meinaa enää mahtua vierekkäin minun masun viereen.



Emäntä oli viime viikonloppuna Maijan kanssa kissanäyttelyssä Myyrmäessä. Ai että minä olin tyytyväinen, ettei minun tarvinnut lähteä. En vieläkään oikein tykkää niistä tuomareista. Kyllä sitä häkissä makaa repokattina, mutta se tuomarointi ei oikein sovi meikäkatille. Maija sai kolmannen CAP-sertinsä ja valmistui sellaiseksi premieriksi. Minä kysyin, mitä se oikein tarkoittaa, mutta emäntä sanoi, ettei ole ihan varma. Ehkä jotain samaa kuin primus, eli hyvää ja ensimmäistä. Ei ainakaan pääministeriä, mitä se myös voi olla. Vaan olisihan se hauskaa, jos Maija olisi pääministeri!
Maija ja viikonlopun ruusukkeet


Emäntä kertoi, että perjantaina tullaan sitten hakemaan ainakin Kasperia ja Leoa uusiin koteihin. Jesperinkin emäntä tulee ehkä jo viikonloppuna, saa nähdä. Vaan onneksi Jonatan jää vielä vähäksi aikaa minua lohduttamaan, ettei kaikki pojat lähde kerralla. Emäntä kun haluaisi Jonatanille kodin, joka on kiinnostunut kasvatuksesta ja näyttelyistä. Minusta äitinä se ei ole välttämätöntä, kunhan on hyvä koti.

sunnuntai 11. elokuuta 2013

Kotoilua

Mökillä elokuun alussa
Olemme nyt olleet kotona jo neljä päivää ja rosvo-pojat ovat muistaneet, miten hauskaa on juosta ympyrää: olohuone - ruokahuone - keittiö - eteinen ja niin edelleen. Mökillä oli hellettä ja täällä sitä vasta kuuma on, mutta kun emännän pitää kuulemma mennä töihin tienaamaan lisää kissanruokaa, niin minkäs sille mahtaa.


Kun tulimme kotiinpäin, niin automatkalla alkoi ihan kamala ukkonen. Minä lauloin oikein aariaa pojille "kamalaaaa uuuukkoneeeen, muttaaa emäntääääää ajaaaaa sinääää varoooovaaaastiiiii!!!!". Ajattelin, että niin pojat eivät pelkäisi niin kovasti. Lauluni ei vaan saavuttanut mitään suurta suosiota. Pojat pyörivät ympyrää tassut korvilla, emäntä käski minun olla hiljaa ja Felix-setä hermostui niin, että sai kotona ihan kamalan känkkäränkkäkohtauksen. Ehkä pitäisi ottaa laulutunteja?

Rosvokopla 9 viikkoa
Tässä kaiken kiireen keskellä pojat sitten ehtivät jo täyttää 9 viikkoa. Isoja nämä minun pikkurosvot jo ovat. Uusista kodeista käytiin myös jo katsomassa Leoa ja Kasperia. Ihan mukavilta nämä emäntä- ja isäntäehdokkaat vaikuttivat ja minä kävin ihan erikseen kaikki äitinä katsastamassa. Jo pitempäänhän on tiedetty, että Jesper muuttaa Ouluun. Leo ja Kasper jäävät lähelle minua Helsinkiin. Jonatan vain vielä etsii kotia, kun emäntä niin haluaisi hänelle kasvatuksesta kiinnostuneen kodin. Saas katit nähdä, miten käy.


Vaan nyt alamme kaikki olla jo aika uupuneita, kun on ollut matkustamista ja vieraita. Eli pitää varmaan painua kohta yöpuulle.

Kasper ja Leo

Leo ikkunalla
Jesper
Kasper ja Maija

Kattipino: alla Kasper ja päällä Jonatan

Kasper

Jonatan

keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Kesäretki

Tänään emäntä pyysi minua sanomaan pojille, että nyt lähdetään kesäretkelle Naantaliin. Oikeastihan
lähdimme eläinlääkärille ottamaan pojille ensimmäiset rokotukset. Emäntä pyysi minua lähtemään mukaan, vaikka minulla ei mitään asiaa lääkärille ollutkaan. Meidän molempien mielestä pojat olivat kuitenkin liian pieniä matkustamaan yksin emännän kanssa niin pitkää matkaa. Lähdimme mökiltä jo puolikahden aikaan ja tulimme takaisin vasta kuudelta. Tosin pysähdyimme myös kaupassa ja katsomassa emännän tätiä. Tässä kuvassa olemme tulossa takaisin kotiin. Minä ja pojat olemme kopassa suojassa vedolta tuon pelastusliivin ja huovan alla. Toisessa kassissa on meidän eväät ja toisessa emännän. Viking Line on edessä juuri tulossa Airistolle.

Pojat olivat lääkärillä oikein kiltisti. Tosin Jonatan yritti karata pöydältä, Leo lauloi jotain sopraano-osaa ja vain Jesper oli iso poika ja kesti pikkuisen piikin kuin iso mies.

Pojat täyttivät siis tänään kahdeksan viikkoa ja painavat kaikki noin kilon. Isoja ja komeita poikia nämä minun merirosvoni.
Rosvokopla 8 viikkoa: Jesper, Kasper, Jonatan ja Leo
   
Kasper 8 viikkoa

Jesper 8 viikkoa
Jonatan 8 viikkoa
Leo 8 viikkoa

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Kesäpäivän lämmössä

Tänään oli sitten kaunis päivä. Jo aamusta oli lämmintä ja aurinko paistoi. Emäntä heräsi ja vieressä nukkui
Felix-setä nauttii kesäisestä aamusta
Felix-setä sen näköisenä, ettei hänellä ole aikomustakaan herätä. Setä vain huokaisi ja venytteli silmät kiinni.

Sellaisena päivä sitten on jatkunutkin. Meidän pikku merirosvot ovat juhlineet 7 viikon ikäänsä viettämällä melkein koko päivän verannalla. Siellä on tällaisella ilmalla kaunista ja aurinkoista. Joku harva kärpänen surraa ja tuoleilla on lämmintä. Siellä me poikien kanssa venyttelimme vaikka emäntä välillä riehuikin ulkona ja siivosi pihaa myrskytuulten jäljiltä. Maija ja Felix-setä menivät pihalle ja tulivat nyt vasta illalla sisälle kun emäntä käski. Minä ja pojat kävimme vain syömässä sisällä ja tietysti pojat leikkivät, mutta melkein koko ajan olimme verannan puolella. Kyllä voi kesäpäivä olla kaunis!
Rosvokopla 7 viikkoa

Jonatan testaa pitsiverhoja

Jonatan väsähti

Leo ikkunalla

Painitaanko?

Kasper ja Jesper

Leo ja Jonatan

Rosvokopla nauttii kesäpäivästä

sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Hyvästi leikkikehä

Väsynyt päiti
Perjantaina lapsoset oppivat kiipeämään pois leikkikehästä. Emäntä oli tehnyt kehän muuttolaatikoista ja sillä oli korkeutta peräti 60 senttiä, mutta ei se mitään auttanut. Ensin yli ponnisti Leo ja pian tuli perässä Jesper. Kun emäntä tuli kaupasta, niin Leo oli meidän isojen kissojen kanssa ovella vastassa. Pari kertaa emäntä yritti palauttaa Leon kehään, mutta äkkiähän muut lapsoset huomasivat, mitä Leo puuhaa ja sitten se oli menoa. Siinä tällainen poikien äiti, päiti, ihan väsähti, kun pitikin sitten vahtia katrasta koko tuvassa. Onneksi pojat osaavat jo käyttää hiekkavatia eikä vahinkoja ole enää löytynyt. Muuten emäntäkin saisi juosta koko ajan poikien perässä vahtimassa.

Sohvanvaltaajat
Aamuisin emäntä väittää, että kuulostaa siltä kuin alakerrassa olisi menossa laukkakisat, siis ne sellaiset, joissa hevoset juoksee. Niin kovaa meteliä pojat kuulemma pitävät, kun juoksevat ympäri tupaa. Vain tuulen ulvonta ylittää poikien metelin. Täällä on nimittäin myrskynnyt jo kolme päivää ja emäntä on huolissaan riittääkö kaasu. Täällä kun ei ole sähköä, vain aurinkopaneeli ja sillä ei voi lämmittää. Mutta nyt emäntä sanoi, että ei meillä ole huolta, huominen pärjätään varmasti ja sitten on luvattu lämpimämpää. Nyt onkin tosi kylmä ja Maija ja Felix-setäkään ei viihdy ulkona. Ei kuulemma ole kivaa, kun tuuli puhaltaa pyllykarvat jakaukselle. Felix-setäkin on lekotellut emännän sängyssä ja odottanut tuulen tyyntymistä.

Emäntä kertoi, että myös Kasperille ja Leolle on alustavasti luvassa oma koti. Kunhan vain ehtivät katsomaan minun hurmaavia poikia. Nyt enää Jonatan odottaa omaa kotia. Kyllä asioilla on tapana järjestyä, sanoo emäntä.

Välipalaa
Pylväspyhimys Leo

Maitobaarilla

Lepotauko, Kasper tai Jesper (emäntä ei ole varma)

Leo ja Jesper isojen kissojen vessassa

Jonatan väsähti

Kaunista, mutta tuulista