Voihan pojat!

Jonatan jo odottaa kotimatkaa.

Voi katit, että on aikaa vierähtänyt. Pojat ovat kasvaneet isoiksi ja perjantaina viimeinenkin poika, Jonatan, muuttaa omaan uuteen kotiin. Emännästä se on niin surullista kuin pojat lähtevät tai ainakin hänellä on tippa silmässä, kun poikia on pakattu kuljetuskoppaan. Mutta kyllä se minusta menee niin kuin pitääkin. Lapset kasvavat isoiksi ja muuttavat omien perheidensä luo. Iloinen pitää olla, kun löytyy hyviä koteja.

Kasper, Leo ja Jonatan jäävät tähän lähelle Helsinkiin ja Vantaalle. Jesper on kovasti kaukana, aina Oulussa saakka. Mutta kovasti on pojilta tullut terveisiä ja hyvin tuntuu kotiutuminen menneen.

Jesper varsinkin on ollut kovin puuhakas ja oppinut jo siivoamaan ja kaikkea. ja Leo on oppinut

Jesper on saanut uuden lelun.

käyttämään tietokonetta. Ihmekkös tuo, kun äiti on näin lahjakas (kröhömm...).

Jonatan muuttaa sijoitukseen Vantaalle ja varmasti vielä kuulemme hänestä, kun on luvannut pitää yhteyttä äitiinsä ja emäntään. Nyt minä voin sitten keskittyä kasvattamaan turkkia kuntoon, että pääsen näyttelyihin taas. Vaikka ne tuomarit ovatkin aika kamalia. Mutta pitäähän minun saada yhtä hieno ruusuke, kuin Maijan premier-ruusuke on. Ihan sitä olen kateellisena katsellut. Sillä välin pidän sitten tassuja ristissä Jonatanin ja Maijan puolesta, jotka varmasti ehtivät näyttelyihin ennen minua. Niin tuo emäntä ainakin on vihjaillut.

Leo käyttää tietokonetta!