maanantai 16. tammikuuta 2012

Kaapelikatti

Eilen oltiin minun kolmannessa näyttelyssä Helsingin Kaapelitehtaalla. Vähän minä mietin, että mitähän narua ne kissoista vääntää siellä tehtaalla. Emäntä kuitenkin rauhoitteli, että se on vaan sellainen nimi isolle hallille, ei siellä enää mitään tehdasta ole.

Ensin mentiin taas kylpyyn. Minä sitten tykkään kylpemisestä, se on ihan tosi kivaa. Minua alkaa aina nukuttaa kun kylvyssä on niin lämmintä. Kun emäntä sanoi, että kohta kylvetään, niin minä hyppäsin jo altaaseen odottamaan, mutta kyllä me sitten mentiin saunaan. Siellä on kuulemma paremmin tilaa.

Näyttelyssä meidän mukana oli Mervi-mamman Viki (Mirabella's Incredible Ikaia). Viki on Maine Coon ja katselee tässä yläpuolella minun häkkiini.

Eilen oli vähän sellainen kakkosten päivä. Me jäimme Vikin kanssa molemmat toisiksi.
Tuomarin mielestä oli yksi kauniinpi kissa. Emäntä lohdutti ja sanoi, että hänestä minä olen ihan kaikkein kaunein ja sitten minä annoin emännälle pusun. Tässä kuitenkin vielä vähän murjotan häkissä tuomaroinnin jälkeen.

Taas minua jänskätti se tuomari ihan kamalasti. Tuomari sanoikin, että minä olen oikein nätti, mutta minua pelottaa liikaa ja pitäisi vähän harjoitella näyttelyitä, Mutta missäs sitä harjoitellaan? Minä olen ollut emännän kanssa sen iskän ja äidin luona (emäntä ja Felixin isäntä Lari sanoo niitä Mummuksi ja Vaakuksi). Ja sitten me on oltu kauppareissuilla ja hierojalla ja mökillä. Mutta ei se ole sama kuin näyttely. Niissä on kamalasti hälinää ja vieraita kissoja ja sitten ne pelottavat tuomarit.

Emäntä sanoo, että minun pitäisi vaan malttaa olla murisematta. Nytkin tuomaritäti oli pelästynyt minun murinaani (en minä sitä kerennyt huomata). Emäntä oli sitten selittänyt, että en minä ole vihainen enkä taatusti pure. Minua vaan pelottaa. Onneksi häkissä ei pelottanut yhtään, siellä oli oikeastaan aika mukavaa. Oli leluja ja ruokaa ja Viki naapurihäkissä. Sitten vielä tavattiin minun velipuoli, meillä on yhteinen äiti. En minä ole ennen velipoikaa tavannutkaan, kun se muutti omaan kotiin jo ennen kuin minä synnyin. Tässä on kuitenkin kuva Maginificat Igorista, minun veljestä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti